perjantai 23. tammikuuta 2015

Flunssa tuli taloon


 
Maanantaina ilmoitteli itsestään; kolotti päätä, särki selkää, nipisti kurkusta.
Tiistaina kirveli silmissä, sattui korvissa, painoi lihaksissa, nosti kuumeen.
Peti on ollut paras paikka, villasukat ja yökkäri päivien asu.
Kuumaa juomaa, mandariinia ja jäätelöä.
 
Vielä vähän korvissa ja päässä humisee, mutta se taitaa nyt olla siinä.
Onneksi näin nopeaan ohi meni.
Perhe huokaa helpotuksesta, väittävät mun olevan pahempi kuin miesflunssapotilaat.
Varsinkin ulisemisessa.
 
PYH!
Pelkkää panettelua, sanon minä!!
 


maanantai 12. tammikuuta 2015

Oliko hyvä viikko?






 
 
Serkkulikkojen synttärit, mattalakkaa kynsiin.
Mozzarellaa leivälle, detox-teetä ja naapurin äidin leipomaa pullaa.
Niitä saa taas, lapsuuden herkkuja!  ♥Tsinuskitoffee ♥ Hopeatoffee ♥ Tankoina ♥
Nimiäiset. Lahjapakettiin käärittiin minikånken ja jättimäyris.
Onni on pieni siskonpoika.
 
Oli, hyvä viikko.
 


maanantai 5. tammikuuta 2015

Valoa kansalle, Lux Helsinki


 

 

 

 
 
Käytiin pienellä maistiaiskierroksella Lux Helsinki tapahtumassa.
Jospa huomiseksi vähän lauhtuisi, niin voisi kiertää pidemmän reitin ja useamman teoksen kautta.
Tai sitten vaan enempi vaatetta päälle.
 
Huomenna loman viimeinen päivä.
Ei haittaa, on niiiiiin lomailtu.
Jaksaa ihan varmasti arkea.


keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Viiminen päivä tätä vuotta


 
Onnee ja iloo vuodelle 2015!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Joulu tulla jollottaa




 
Joulu tulla jollottaa,
enkelkellon helinässä

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

"Kikka kato, AURINKO!"


 
 
 
Aamupäivällä päiväkodin pihalla.
3- ja 4-vuotiaat hihkuivat riemuissaan:
 
" Kikka, kato, AURINKO! Tääl on AURINKO!"
 
Jos marraskuu tuntui tavallisesta kansalaisesta pimeältä, 
se todella oli sitä myös säätilastojen mukaan.
 Helsingin Kumpulassa paistoi 13,2 tuntia, kun Helsingissä paistaa
keskimäärin marraskuussa 37 tuntia.
 
Voin kertoa, riemuissani olin minäkin!
 


lauantai 29. marraskuuta 2014

Ylös alas pienessä sumussa

 
On kaikenlaista, tuntuu että arki vie mennessään.
Ei suuria suruja eikä maatamullistavia iloja,
sellaista aika tavallista vaan ehkä kuitenkin himpun verran voimia vievää.
 
Joka päivä kuitenkin lähemmäs lomaa!
Jaksaa jaksaa...